Käsikirjoittajien Kilta

Käsikirjoittajien Kilta on suomalaisten elokuva- ja tv-käsikirjoittajien järjestö, johon kuuluu lähes 200 käsikirjoittajaa.

Killan tavoitteena on ajaa elokuva- ja tv-käsikirjoittajien asemaa Suomessa sekä tuoda heidän työtään näkyvämmäksi. Tarkoituksena on myös käsikirjoittajan ammatin arvostuksen lisääminen ja nopeasti kasvavan, monimuotoisen ammattikunnan yhteen saattaminen.

Kilta ylläpitää yhteyksiä muihin alan järjestöihin, apurahatahoihin ja työnantajiin, järjestää käsikirjoittajan työhön liittyviä seminaareja sekä keskustelutilaisuuksia, palaute- ja lukupiirejä sekä ottaa osaa kansainväliseen toimintaan.

Käsikirjoittajien Kilta toimii yhteistyössä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n kanssa.

Sivuston Käsikirjoittajat -kohdan kautta voit tutustua Killan jäseniin ja etsiä sopivia kirjoittajia ja dramaturgeja erilaisiin projekteihin.

Puheenjohtaja Karoliina Lindgrenin haastattelu:

Mikä on elokuva- ja järjestöhistoriasi?

Opiskelin Taideteollisessa korkeakoulussa käsikirjoittamista ja valmistuin sieltä maisteriksi 2009. Ensimmäisen elokuvani, 60 minuuttisen Tässä lepää Aino Koski (2007, ohj, Marja Pyykkö), kirjoitin opiskeluaikana yhdessä Niklas Lindgrenin kanssa. Myöhemmin Niklaksesta tuli puolisoni ja olemme tehneet enemmänkin töitä yhdessä, mm. käsikirjoituksen elokuvaan Lomasankarit (2014) ohjaaja Taavi Vartian käsiksen pohjalta. Viimeisin työni on Armi elää! –elokuvan käsikirjoitus (2015, ohj. Jörn Donner). Tällä hetkellä työskentelen muun muassa Alli Haapasalon ja Saara Saarelan kanssa.

Olen ollut Käsikirjoittajien killan hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat Ry:n hallituksessakin olen ollut jo vuodesta 2012. Edustan käsikirjoittajia myös mm. elokuva-alan tekijäjärjestöjen Avain-ryhmässä. Saan energiaa ja intoa järjestötyöstä, vaikka siihen kuluukin paljon työaikaani. Käsikirjoittajien reilu kohtelu ja riittävät palkkiot ovat kahden käsikirjoittajan taloudessa elinehto.

- Miten aiot puheenjohtajana edistää elokuva- ja tv-käsikirjoittajien asioita?

Olemme nimenneet vuoden 2016 käsikirjoittajien näkyvyyden vuodeksi. Käsikirjottajien kollektiivinen kokemus on, ettei työtämme arvosteta tai ymmärretä. Kokemus nousee alan toimintatavoista ja työkulttuurista. Meidän tehtävämme killassa on pitää keskustelua käynnissä ja muuttaa käsikirjoittajat näkymättömästä näkyväksi. Tarkoitus ei ole osoitella syyttävällä sormella mitään yksittäistä ryhmää, kyseessä on kansainvälinen ilmiö, joka lähtee rakenteista. On myös omaa syytämme, että jäämme piiloon. Parasta olisi, jos jokainen meistä astuisi esiin aina kun siihen on mahdollisuus. Itse ujostelen kovasti esiintymistä, mutta olen ottanut ohjeekseni vastata myöntävästi, jos minua johonkin pyydetään. Luotan siihen, että vahvistamalla omaa ammatti-identiteettiä ja -ylpeyttä me uskallamme pitää enemmän meteliä itsestämme ja toisistamme, huolehtia paremmin oikeuksistamme ja nousta esiin, kun sen aika on.

Alan sisällä on tehty jo vuosia hyvää työtä yhdessä muiden tekijäjärjestöjen sekä esim. Suomen elokuvasäätiön kanssa käsikirjottajan aseman parantamiseksi. Tätä työtä jatkan aktiivisesti. Toistaiseksi työ on keskittynyt elokuvatuotantoihin, joissa yhä edelleen riittää työtä arvostuksen ja toimeentulon suhteen. Televisio on kuitenkin meidän merkittävin työllistäjä ja tänä vuonna haluan erityisesti vahvistaa suhteitamme ja sopimusosaamistani siihen suuntaan. Jäsenille järjestetään tv-kirjoittamiseen liittyvä seminaari ja luonnostellaan sopimusohjeistus myös sarjamuotoiselle draamalle.

- Mikä estää Suomessa käsikirjoittajaa kirjoittamasta hyvin?

Vastausta voi hakea sekä itsestä että ulkoa. Näen oman kokemukseni kautta suurimmaksi ongelmaksi juuri arvostuksen ja näkyvyyden puutteen. Käsikirjoittajia ei pidetä oman työnsä pätevimpänä asiantuntijana eikä käsikirjoittajalle useinkaan anneta mahdollisuutta hallita omaa työprosessia. Käsikirjoittajan työajasta kuluu toisinaan liian suuri osa raportointiin, mitä olen tehnyt, mitä teen seuraavaksi, missä meni vikaan jne. Jatkuva tilivelvollisuus tuntuu epäluottamuksen osoitukselta. Ja ehkä se sitä onkin. Olen pohtinut mistä tämä luottamuspula johtuu, se tuntuu olevan esimerkiksi näytelmäkirjailijoille vierasta, ainakin sinä määrin missä käsikirjoittajat sen kokevat. Käsikirjoittajalle itselleenkin jokainen kirjoitusprosessi on ennalta tuntematon, mutta ammattilaisena hän osaa itse ohjata sitä eteenpäin. Käsikirjoittaja on elokuvantekijä, ei työryhmän ulkopuolinen välttämätön paha. Hänen, jos jonkun, tavoitteena on kirjoittaa mahdollisimman hyvä ja puhutteleva käsikirjoitus. Sellaisen syntymistä edesauttaa ennen kaikkea kannustus, luottamus ja toimeentulon turvaaminen sekä tarvittaessa asiantunteva dramaturginen apu ja läheinen yhteistyö toisten elokuvantekijöiden, etenkin ohjaajan, kanssa.

Samalla on todettava, että käsikirjottaminen on hirvittävän vaikeaa. Suomessa ei ole samanlaista kirjoittamisen traditiota kuin esimerkiksi Ruotsissa puhumattakaan Yhdysvalloista. Meidän täytyykin aktiivisesti opiskella ja tutkia käsikirjoittamista, ottaa oppia sieltä missä asioita tehdään hyvin ja asettaa rima korkealle. Toisaalta emme tiedä millaisia tekstejä pöytälaatikoissa nytkin makaa. Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä syntyisi, jos kirjoittajat saisivat tehdä työtään yhtä henkilökohtaisesti ja itsenäisesti kuin kirjailijat, tai jos heidän ajatuksiaan yritettäisiin ymmärtää ja arvostettaisiin yhtä vakaasti.

- Mitä asialle olisi tehtävissä?

Meidän on tehtävä työtämme näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Tarvitsemme tähtikirjoittajia! Olisi hienoa saada toimittajat ja kriitikot näkemään käsikirjottajan merkitys elokuvalle – yhä edelleen käsikirjoittaja jää useasti mainitsematta. Hitaasti mutta varmasti etenevää työtä alan sisäisten asenteiden muuttamiseksi täytyy jatkaa sinnikkäästi. Meidän on yhdessä vaadittava, että käsikirjoittaja saa ansaitsemansa krediitin ja palkkiot, että häntä kohdellaan asiallisesti, kutsutaan pressitilaisuuksiin, ensi-iltaan, palkintojuhliin jne. On vaikea ymmärtää, miksei tämä ole itsestään selvää.

Käsikirjoitus- ja kehittelytuen maksimeja tulisi nostaa. Parasta mitä elokuvakäsikirjoittaja voi saada on vahva tuottaja, joka hallitsee käsikirjoitusprosessia niin, että kirjoittaja pystyy kontrolloimaan varsinaista kirjoitustyötä. Jos kehittämistuet olisivat suurempia, ei projekteille tarvitsisi hakea lisärahoitusta ja samalla hyväksyntää jokaisen version välissä. Myös aikaisin aloitettu yhteistyö ohjaajan kanssa erityisesti elokuvan puolella antaa kirjoittajalle paremmat lähtökohdat onnistua työssään, niin että lopulta koko työryhmä on sitoutunut samaan tarinaan.

Jotta käsikirjoitusten taso nousee, on myös käsikirjottajien opittava yhä paremmiksi ammatissaan. Siihen tarvitaan työaikaa eli rahaa ja kokemusta eli kannustusta ja tukea pitkään uraan. Käsikirjoittajat puolestaan saisivat mielestäni laittaa itsensä, kokemuksensa ja persoonansa peliin yhä rohkeammin. Tämä puolestaan vaatisi tuotantoyhtiöltä ja tilaajilta osaamista tunnistaa merkittäviä kirjoittajalähtöisiä käsikirjoituksia ja rohkeutta tarttua niihin.

- Voisitko lausua 3 pointtia Käsikirjoittajien Killasta.

Käsikirjoittajien kilta on yhteisö, jonka tärkein tehtävä on tukea ja kannustaa kollegaa, tarjota vertaistukea ja neuvoja, ja tehdä työtämme näkyväksi ulospäin. Killan toiminta pyörii kiltasihteerin työtunteja lukuun ottamatta täysin vapaaehtoistyön voimin. Killan jäsenet eli käsikirjoittajat ovat viisaita ja empaattisia ihmisiä, joiden asiaa on ilo ajaa.

- Haluatko lähettää terveisiä? Kenelle, mitä?

Haluaisin lähettää terveisiä toimittajille. Haastatelkaa käsikirjoittajia! Kukaan ei ehkä tunne heitä eikä heidän nimillään (vielä) saada jutuille klikkauksia, mutta he ovat parhaita tietolähteitä. Käsikirjoittajat ovat viettäneet vuosia aiheen äärellä, he tuntevat elokuvan tai sarjan syntytarinan, osaavat analysoida päähenkilöä, jonka ovat itse luoneet, ja vastaavat kysyttäessä, mistä elokuva kertoo, koska ovat sen itse päättäneet. Suomi on täynnä kiinnostavia käsikirjoittajia!

Yhteystiedot:

kiltasihteeri@gmail.com
puh. 044  3388871
(työskentelyaika 5h/vko)

Lomalla 18.12.-2015-14.1.2016

Hallitus 2016

Jäsenet:

Karoliina Lindgren, puheenjohtaja

Ilja Rautsi, varapuheenjohtaja

Anna Ruohonen

Jari Rantala

Juha Karvanen

Petra Forsten

Vilja Autiokyrö

Juhana Lumme